Jason White
Jason White (s. 1973) on amerikkalainen NASCAR-kilpasarjan kuljettaja. Hän on ajanut niin NASCARissa, Yhdysvaltain kansallisessa sarjassa kuin myös SR Motorsports -sarjassakin. White aloitti ralliharrastuksensa jo 11-vuotiaana. Ensimmäisen kerran hän saavutti menestystä Virginian Go-kartissa, jossa hän viiden vuoden aikana dominoi sarjaa ja voitti kuusi Virginian -mestaruutta.

Kansallisessa sarjassa White aloitti vuonna 1999. Alku oli melko vaatimaton. Eräs syy tähän oli, että hänen autossaan oli monenlaisia teknisiä vikoja. Vuonna 2003 hän alkoi kuitenkin saavuttaa menestystä ja pääsi vähitellen 20 parhaan joukkoon kilpailuissa. Hän oli aloittanut kilpailun myös Camping World Truck Series -sarjassa, saavuttaen 13. sijan Martinsvillessa jo vuonna 2001. Samana vuonna hän saavutti myös 18. sijan Pikes Peakissa.

Jason White aloitti siis varsin hyvin NASCAR-uransa. Hän ei ollut mukana mitalisijoitusten taisteluissa, mutta pääsyä 20 parhaan joukkoon useissa kilpailuissa voidaan kuitenkin pitää varsin hienona saavutuksena. Vuonna 2003 hän lopulta kuitenkin voitti MotoPlex Speedwayn Cascar track -sarjan mestaruuden. White kilpailee edelleen, mutta ajaa nykyään NASCARissa Kanadan edustajana.
Jason Whitella on kilpa-autoilun lisäksi kuitenkin myös toinen intohimoinen harrastus, nimittäin pokeri. White osallistui mm. vuoden 2014 WSOP (World Series of Poker) -turnaukseen, ja hän pääsi parhaimman 400 pelaajan joukkoon 6000 pelaajan turnauksessa, joten voidaan sanoa, että hän menestyi varsin hyvin. White myös tienasi ihan mukavan palkintorahan, 33 000 dollaria. Tuhannet pokeriharrastajat seuraavat innokkaasti tätä pokerin kuuluisaa turnausta. Internet on ehdottomasti paras paikka niin pokerikilpailujen seuraamiseen, kuin pelaamisen harjoitteluunkin. Jos olet kiinnostunut lajista, suosittelemme kokeilemaan pokeria Full Tilt -sivustolla. Palvelu on alansa suosituimpia pokeripelaajien keskuudessa, ja se on monen suomalaisenkin suosikki. Sivusto on suomenkielinen.
Pokeri on siitä kiehtova laji, että se tuntuu sopivan yhteen monen muun urheilulajin tai muun aktiivisen harrastuksen kanssa. Pokerin huippunimissä on nimittäin Whiten lisäksi monia muitakin monilahjakkuuksia. Jason White on hyvä esimerkki siitä, miten kaksi aktiivista kilpailu-uraa voidaan yhdistää. Hänen tapauksessaan NASCAR ja WSOP ovat molemmat tärkeä osa hänen kilpailu-uriaan.
Toinen suomalainen Formula 1 –maailmanmestari oli Mika Häkkinen, joka villitsi kansaamme vuosien 1991-2001 välillä. Mestaruuksia kertyi kaksi kappaletta vuosina 1998 ja 1999. Voittojakin Häkkinen keräsi 20 kappaletta 165 kisasta. Samaan aikakauteen sijoittuvat myös Jyrki Järvilehto sekä Mika Salo. Molemmat saavuttivat paljon kisalähtöjä (70 ja 111), yltämättä koskaan kuitenkaan korkeimmalle korokkeelle.Tällä hetkellä kisaradoilla viilettäviä suomalaiskuskeja on kaksi. Kimi Räikkönen on lajin maailmanmestari vuodelta 2007 ja jatkaa edelleen uraansa. Ferrarilla kaasuttelevan Räikkösen lisäksi formulamaailman keskustelun aiheeksi on noussut Williamsin Valtteri Bottas. Räikkönen on ollut Häkkisen lopettamisen jälkeen selkeästi lajin ykköskuski Suomessa, mutta Bottas ylsi toisella kisakaudellaan vuonna 2014 sarjan neljännelle sijalle. Räikköstä ohittaminen sarjataulukossa on tuonut Bottakselle paljon huomiota formulapiireissä, ja nuorukaisen voidaankin odottaa taistelevan mestaruuksista jo lähivuosina. Heidän lisäkseen ratoja kiertää vielä nykyään testikuljettaja Heikki Kovalainen, joka on aiemmin ajanut myös kisoja 112 kappaletta.
Moottoriurheilun suosioon ovat vaikuttaneet ratkaisevasti maamme harvaanasutut maa-alat sekä elintason kasvu. Maastamme löytyy paljon metsäteitä, mökkipihoja ja jääreittejä nuorien kuskien villitsemiseksi. Yksityisalueiden rauhassa voivat harjoitella myös alaikäiset kuljettajat ilman ajokorttia. Suomessa on myös keskimääräistä enemmän autoja sekä kilpa-ajoratoja käytössä. Korkean elintason ansiosta useiden lajista innostuneiden esteeksi eivät nouse myöskään taloudelliset ongelmat.Moottoriurheilu on lähes poikkeuksetta yksilösuorittamista, jos rallikartturin antamaa tukea ei lasketa mukaan. Tämä sopiikin hyvin suomalaisten eristäytyneeseen mentaliteettiin, jossa parhaimmat suoritukset saavutetaan aina yksin. Olisi toki toisaalta mielenkiintoista nähdä, kuinka suomalaiset pärjäisivät joukkueurheiluksi kehitetyn moottorilajin parissa. Onko näitä vielä olemassakaan?Moottoriurheiluvillitys oli kuumimmillaan 90-luvulla Juha Kankkusen, Tommi Mäkisen ja Mika Häkkisen menestyksen ansiosta. Formula 1 oli ja on vieläkin kuumimpia urheilupuheenaiheita, ja muualla maailmassa melko näkymätön rallin WRC-sarja herättää sekin keskustelua maassamme. Maailmanmestareita on pienestä Suomesta syntynyt maailmalle niin moneen kertaan, ettei menestys ole enää sattuman kauppaa. Suomalaiset ovat autourheilukansaa, ja tämä tuskin tulee muuttumaan ainakaan lähiaikoina. Uusia, potentiaalisia huippusuorittajia liittyy mestaruussarjoihin jatkuvasti, ja nyt on heidän vuoronsa loistaa kuskin paikalla.
NASCAR-kilpoja ajetaan yhteensä viidessä eri sarjassa, joista kolme alkuperäistä, Sprint Cup Series, Camping World Truck Series ja Nationwide Series, ajetaan Yhdysvaltain maaperällä. Suosion leviämisen jälkeen Kanadaan on perustettu oma sarjansa, Canadian Tire Series, kun taas Meksikossa kilpaillaan Corona Seriesissä.Autot ajavat ovaalin muotoista rataa huimaa vauhtia, eikä kolareiltakaan aina vältytä. Kolarit ovatkin useiden mielestä kisojen jännittävin ja odotetuin hetki. NASCAR-autojen turvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota, sillä turvajärjestelyt olivat vielä 2000-luvun alussa täysin riittämättömät. Nykyisin suuronnettomuuksien tapahtuminen on epätodennäköisempää, mutta kolareilta ei näissä sarjoissa voida välttyä.NASCAR on myös heti amerikkalaisen jalkapallon jälkeen maan suosituin penkkiurheilulaji. Kisatapahtumat ovat myös tunnettuja valtavista katsojamääristään, sillä suurimpien ratojen varsille mahtuu kerääntymään jopa 170 000 katsojaa. Laji on saanut kuitenkin runsaasti kritiikkiä yksitoikkoisuudestaan, varsinkin Yhdysvaltojen ulkopuolella, sillä valtaosa kisoista käydään toisiaan muistuttavilla ovaaliradoilla. Ainoa vaihteleva tekijä ratojen välillä on pituus, joka on puolesta mailista maksimissaan 2,66 mailiin. Perinteisten ovaalien lisäksi joissain kaupungeissa kilpaillaan kolmimutkaisilla ovaaliradoilla. Vain kaksi NASCAR-sarjojen osakilpailua ajetaan perinteisemmillä kilparadoilla.
Jäällä ajaminen poikkeaa muista ajopinnoista haastavuudellaan ja tasaisuudellaan. Vaikka jäällä onkin harvemmin osua esteisiin ympäristön tasaisuuden vuoksi, on tietynlaista varovaisuutta hyvä noudattaa joka tapauksessa. Erityisesti heikot jäät voivat olla jääajajan pahin painajainen. Myös satunnaiset epätasaisuudet jään pinnalla sekä ajoalueen reunojen lähellä rällääminen voivat vaurioittaa autoasi.Jääajossa tärkeään asemaan nousevat tietenkin kunnolliset renkaat. Kitkarenkaat ovatkin suositeltava valinta luistellessasi jään päällä neljällä renkaalla. Vaikka jäällä onkin usein tarkoituksena heittää perä linkkuun, ei edes liikkeellelähdöstä tule mitään ilman riittävää renkaiden ja ajoalueen välistä kitkaa. Mikäli olet siis ajatellut kokeilla jääajoa, tarkista ainakin ensiksi renkaidesi sopivuus ajoalueelle.Suomessa järjestetään jääradoilla myös paljon rallikisoja. Näissä lajeissa pärjäävät vain huolellisuudella ja tietynlaisella rämäpäisyydellä eteenpäin painavat kuljettajat. Pyörähdykset ja pienet kolarit eivät ole mitenkään erikoista liukkailla kisaradoilla, mutta autot pysyvät yleensä yllättävän hyvin kuskien näpeissä, kulkien optimaalisia ajolinjoja kierros toisensa jälkeen. Mikäli olet kiinnostunut jääajoihin osallistumisesta, sinun tulee vain rekisteröityä tarpeeksi ajoissa ennen kisoja, sillä useissa tapahtumissa on myös amatöörisarjat. Muista kuitenkin, että jääajokisoihin tarvitset erillisen auton, sillä äitisi kauppakassi ei ole näihin räminöihin sopiva kulkuneuvo!
Suurimmat suomalaiset mestarit ovat Juha Kankkunen ja Tommi Mäkinen, jotka kumpikin pokkasivat WRC-mestaruuden nimiinsä neljään kertaan. Marcus Grönholm on lajin kaksinkertainen suomalaismestari, kun taas Markku Alén, Ari Vatanen, Hannu Mikkola ja Timo Salonen ovat kukin voittaneet mestaruuden kerran.Jari-Matti Latvala on tämän hetken kuumin suomalaisnimi rallin MM-sarjassa, ja hän sijoittuikin menneellä kaudella upeasti toiseksi heti tallikaverinsa Sébastien Ogierin jälkeen. Kauden päätteeksi yhteensä neljä osakilpailuvoittoa napannut Latvala on ollut erityisen tasainen suorittaja WRC:ssä, sillä hän on sijoittunut neljän parhaan joukkoon jokaisella kaudella vuodesta 2008 lähtien. 29-vuotias Latvala siirtyi toissakaudeksi Volkswagen Motorsportsin riveihin, jossa hänen ajoneuvonaan on toiminut Volkswagen Polo R WRC.Viime kauden päätteeksi uransa lopettanut Mikko Hirvonen oli pitkään parasta suomalaisantia ralliradoilla. Hirvonen sijoittui neljästi MM-sarjassa toiseksi Sébastien Loebin valtakaudella. 163 kilpailusta kertyi 15 voittoa, ja nyt suomalainen rallikansa odottaa seuraavaa Hirvosen tapaista tähtinimeä ralliratojen pölypilviä nostattamaan.
Luonnollisesti kuskin tärkein huomio on keskitettävä ajotaitojen kehittämiseen. Ajamista harjoitellaan monena päivänä viikossa, ja mieluiten kilpakäyttöön tarkoitetulla autolla. Autojen säädöt ja ominaisuudet voivat poiketa toisistaan ratkaisevasti, jolloin vara-autolla harjoitteleminen voi olla jopa haitallista esimerkiksi lihasmuistin kehittämisen kannalta. Harjoittelu tulisi suorittaa mahdollisimman hyvin kisoja imitoivilla radoilla ja pinnoitteilla, unohtamatta kuitenkaan vaihtelua. Yhden ja saman mökkitien edestakainen huristelu ei vielä kehitä ketään maailmanmestariksi!Rallikuskin on pidettävä kuntoaan yllä, koska pitkät kisat ja rankat erikoiskokeet vaativat koko keholta kestävyyttä. Kuskin on pyrittävä pitämään optimaalinen ajoasentonsa ja –kuntonsa yllä myös auton heittelehtiessä mutkaisilla ja pomppuisilla teillä. Mikäli olet siis itse ajatellut ralliuraa, kannattaa ajoharjoitusten lisäksi lähteä esimerkiksi salille tai lenkille kuntoa parantamaan. Urheilu myös pitää mielen terveenä ja tarkkana, mikä on olennaista nopeissa autourheilulajeissa. Lisäksi kuljettajan ylipaino on myös turhaa lisäpainoa ajoneuvossa, jonka tarkoituksena on liitää mahdollisimman kovaa pitkin ratoja. Kuljettajan painoon kiinnitetään huomiota erityisesti Formula 1:ssä, mutta myöskään rallin mestaruussarjoissa ylipainoisia kuljettajia ei usein näe.
Tuningissa on lukuisia omia eri alalajejaan, joista harrastelija voi ottaa ideoita toteutettavaksi omaan ajoneuvoonsa. Aiheeseen syventyvä harrastaja voi myös perehtyä erityisesti yhteen näistä suuntauksista, mikäli aihe vain tuntuu olevan tarpeeksi lähellä omaa sydäntä. Sleeperit, racerit ja drifterit keskittyvät tehojen lisäämiseen ja kilvanajamiseen, ja näissä suuntauksissa vauhti onkin ajoneuvon tärkein ominaisuus. Sen sijaan esimerkiksi stylingissä, näyttelyautoja sekä rat –mallisia kulkuneuvoja tuunatessa tavoitteena on vaikuttaa pääasiallisesti auton ulkonäköön.Tuningin suosio vaihtelee paljon myös automerkkien omistajien mukaan. Erityisesti BMW:n, Hondan ja Toyotan automalleja muokataan Suomessa runsaasti oman kiinnostuksen mukaisesti. Nämä automerkit tarjoavat maassamme paljon varaosia, joten tuunailua on helpompi ja halvempi harrastaa. Jotkut tosin yrittävät myös tehdä omat osansa tai muunnella toisten mallien osia omaan autoonsa sopivaksikin.Overdrive.fi on erinomainen aloituspaikka kaikille autonsa säätämisestä kiinnostuneille. Palstoilla keskustellaan kaikesta autoihin liittyvistä kehitysideoista ja ongelmista. Uusi harrastelija voikin kerryttää tietotaitoaan pelkästään selailemalla eri keskustelualueita ja imemällä muistiinsa kokeneempien kirjoittelijoiden kommentteja ja viisauksia. Foorumeilta voit tietysti myös kysyä neuvoja, mikäli et löydä entuudestaan saman kysymyksen esittänyttä keskusteluketjua. Aiheita on todellakin laidasta laitaan, sillä esimerkiksi verhoilulle ja sisustalle sekä jarruille ja jousituksille on luotu aivan omat palstansa keskustelualueelle.
Kiihdytysajoissa kilpaillaan luokittain usein joko neljännesmailin tai mailin suoralla. Lähdössä kaksi autoa rinnakkain starttaavat rinnakkain paikoiltaan ja nopeimmat katuautot taittavat varttimailin (noin 400 metriä) hieman yli kymmenen sekunnin. Hurjimmat dragster-kiihdytysautot huitaisevat varttimailin jopa alle neljän sekunnin. Äärimmäisessä kilpailussa autoa saatetaan rakentaa ja säätää kuukausia vain muutaman ”vedon” takia. Rakennustaitojen ja –kykyjen lisäksi kiihdytysajoissa kysytään kuljettajalta äärimmäisiä refleksejä sekä taitoa ajoittaa vaihteenvaihdot oikein.Rallisprint ja muut rallilajit vievät autot kuljettajineen sora-, asfaltti-, lumi- tai jääteille. Rallilajit ovat kohtuullisen kalliita harrastuksia, mutta yhteistyöllä ja kimppatalleilla voi kevyemmälläkin lompakolla osallistua harrastukseen. Rallissa kuljettajan lisäksi autossa on kartanlukija, joka muistiostaan lukee nuotteja, joiden avulla kuljettaja tietää mitä seuraavan kaarteen takana odottaa; mennäkö kaasu pohjassa vai pitääkö hidastaa tai minkälaista ajolinjaa kannattaa seurata.Katuradoilla ajetaan Suomessa moottoripyörillä sekä erilaisilla autoilla kilpaa. Tavanomaisimmillaan muutamien kymmenien kierrosten kisa ajetaan yhteislähdöllä. Kestävyysajoissa saatetaan ajaa jopa 24 tuntia putkeen yhdellä autolla kuljettajan välillä vaihtuessa ja voittajatalli on se, jonka auto on kiertänyt eniten kierroksia kilpailun aikana.